Maailman ympäri
LYHYTAALTOLATTARIT - TROPIIKKIBANDIEN PERULAISET
Tässä osassa tutkimme
parhaiten kuuluvia perulaisia asemia jotka toimivat 120-60 metrin
alueilla ja niiden läheisyydessä. Pääosa tropiikkibandien
perulaisista asemista on laillisia pieniä asemia, joukossa on niin
kaupallisia kuin uskonnollisia asemia.
©Juha
Ignatius, Helsinki
PERUN HISTORIAA
Voisimme aloittaa tällä kertaa
pienellä katselmuksella Perun mielenkiintoiseen historiaan sillä se
on aivan yhtä moni-ilmeinen kuin maan luonto.
Aikanaan maassa vaikutti pitkälle
kehittynyt chavìnin kulttuuri, joka kukoisti vuosina 900-200 eKr.
Seuraavaksi maahan jättivät
merkkinsä useat perulaiset kulttuurit, muun muassa mochicat
pohjoisessa ja nazcat etelässä. Mochicaintiaanit muistetaan niin
sanotuista auringon ja kuun temppeleistä, jotka olivat yli 30 metriä
korkeita porraspyramideja. Nazcat valmistivat hienoja saviesineitä
ja heidän alue on tullut kuuluisaksi erikoisista maakaiverruksista,
jotka muodostavat suuria geometrisiä kuvioita ja eläinhahmoja
aavikon pintaan. Monet näistä kuvioista näkyvät vain ilmasta. Ne
lienee olivat inkojen edeltävän ajan kalenteri. Nämä kulttuurit
kukoistivat noin vuodesta 200 eKr. vuoteen 600 jKr.
Suurin ja merkittävin inkoja
edeltävän ajan kulttuuri oli chimù, jonka pääkaupunki Chanchan oli
noin 20 neliökilometrin laajuinen. Inkat kukistivat chimùt vuonna
1471 ja ottivat käyttöön suuren osan chimùjen taidoista ja
keksinnöistä.
Inkat olivat kuitenkin Perun
kuuluisimmat esieurooppalaiset hallitsijat. Heidän historiansa alkoi
Cuscon laaksossa noin vuonna 1200 jKr. Vasta noin 200 vuotta
myöhemmin se alkoi levittyä, ja vuoteen 1463 mennessä inkat
hallitsivat lähes koko Perua. He rakensivat yli kymmenen miljoonan
asukkaan valtakunnan, jossa puhuttiin kymmeniä kieliä. Inkojen
pääkaupunki Cusco sijaitsi korkealla Andeilla. Cuscossa oli
hienostuneita palatseja ja temppeleitä, taitavasti työstettyä hopeaa
ja kultaa, kauniita tekstiilejä sekä suuria elintarvikevarastoja.
Inkat palvoivat kultaa pyhänä aurinkojumalan ilmentymänä ja
varastoivat sitä runsaasti Cuscon laaksoon. Tämä mahtava valtakunta
ulottui Andeja seuraten Etelä-Kolumbiasta Pohjois-Argentiinaan (n.
4000 km), mutta luhistui sisällissodan vauhdittamana jo ennen
espanjalaisten konkistadorien saapumista 1500-luvun alussa. Suuri
osa inkojen tieverkosta ja kastelulaitteista on kuitenkin edelleen
käytössä. Inkojen näyttävä vuoristolinnoitus Machu Picchu kertoo
inkojen arkkitehtuurin korkeasta tasosta.
Kullan innoittamana espanjalainen
konkistadori Francisco Pizarro saapui vuonna 1532 Ecuadoriin 180
miehen kanssa ja kukisti inkojen kuninkaan Atahualpan. Vuoden 1533
loppuun mennessä Pizarro oli valloittanut suurimman osan Perusta ja
1535 hän perusti Perun pääkaupungin Liman. Perusta tuli tämän
jälkeen satojen vuosien ajaksi yksi Espanjan tärkeimmistä ja
tuottoisimmista siirtomaista.
San Martìn ja Bolìvar hyökkäsivät
1820-luvun alussa Peruun vapauttaakseen maan, ja espanjalaisjoukot
kukistuivat viimein vuonna 1826. Vuonna 1827 Peru julistautui
itsenäiseksi tasavallaksi. Näin alkoi pitkä sotilashallitsijoiden
perinne. Vuonna 1879 Perun arvokkaat nitraattiesiintymät johtivat
niin sanottuun Tyynenmeren sotaan. Siinäpä Perun historiaa
pähkinänkuoressa.
TITICACA-JÄRVI
Muutama sananen vielä nykyajasta ja
kuuluisasta Titicaca järvestä, seikkalihan mm. sarjakuva hahmo
Tinttikin siellä. Titicacajärvi sijaitsee Perun ja Bolivian välissä.
Perun ja Bolivian raja kiemurtelee tämän 8300 km2:n laajuisen järven
poikki. Se on maailman korkein (3812 metriä) purjehduskelpoinen
järvi. Paikallisen tarun mukaan Titicaca on pohjaton, mutta sen
suurin syvyys on 467 metriä. Järven syvyys johtuu siitä, että se
sijaitsee kahden vuorijonon välissä. Ennen inkojen aikaa järvi oli
huomattavasti suurempi. Tuhat vuotta sitten vesiraja oli 20
kilometriä kauempana. Vuonna 1985 järven pinta vastaavasti nousi
yhtäkkiä, peitti alleen maata ja jätti 200 000 ihmistä kodittomaksi.
Inkat uskoivat, että Titicaca oli heidän kulttuurinsa luomisen
keskus, joka sai elämänsä auringolta.
Nykyään öisin salakuljettajat
ylittävät maiden välisen rajan kuljettaen lihaa, sokeria, jauhoja ja
kokalehtiä Peruun. Takaisin Boliviaan he pujahtavat Bolivian
laivaston tykkiveneiden välistä ja tuovat mukanaan vaatteita,
radioita, olutta ja kankaita. Lautat kyntävät järveä päiväsaikaan,
samoin intiaanikalastajat kaislaveneillään, jollaisia on käytetty
ikimuistoisista ajoista saakka.
Kaislaveneet ovat Titicacajärven
rannoilla asuvien ketsua- ja aymaraintiaanien peruskulkuneuvo.
Veneet valmistetaan pitkistä totora-kaisla nipuista, jotka sidotaan
yhteen heinillä. Vihreää kaislaa kasvaa runsaasti matalikoissa.
Kuivattu kaisla kelluu hyvin, mutta kuukausien kuluttua kanootit
alkavat vettyä.
Totora-kaisloilla on keskeinen
merkitys myös uruintiaanien elämässä, jotka asuvat kaisloista
valmistamillaan kelluvilla saarilla. He kutovat totoraa yhteen
suuriksi matoiksi ja rakentavat näille alustoille kyliä. Kun saari
kasvoi kiinni pohjaan ja alkoi mädäntyä, oli aika rakentaa uusi
saari ! Monet saarelaiset eivät ole käyneet edes noin 40 kilometrin
päässä mantereella sijaitsevassa Punossa. Urut pakenivat kuivalta
maalta satoja vuosia sitten, koska ketsuat, aymarat ja muut heimot
vainosivat heitä. Nykyään urut viljelevät mm. perunaa järven
rannasta kaislamatoille levittämässään mullassa. Myös totora-kaisla
kuuluu ruokavalioon. Pienistä kaislaveneistään (balsas) levitetyillä
verkoilla he pyydystävät kalaa ja lisäksi he syövät järven pohjassa
tavattavia suurikokoisia rupisammakoita, jotka kasvavat jopa yli
puolen metrin mittaisiksi.
OHJELMAT JA VASTAUSTAVAT
Perulaiset asemat lähettävät paljon
perulaista (andien) musiikkia ja ohjelmistossa on paljon erilaisia
sanoma/viesti ohjelmia, johtuen maan huonoista kulkuyhteyksistä.
Musiikin väliin kuuluttaja lukee erilaisia viestejä, terveisiä ja
onnitteluja. Yleensä viestin antaja maksaa näistä viesteistä, joten
ne ovat monelle asemalle elintärkeitä. Näistä ohjelmista käytetään
monia nimiä kuten ” Comunicados”, ”Servicio Social”, ”Saludos
Musicales” ja ”Mensajes”.
Perulaiset asemat vastaavat
kaikkein huonoiten Etelä-Amerikan asemista, mutta virallisilla
taajuuksilla toimivat lailliset asemat vastannevat lähes yhtä
hyvin/huonosti kuin muutkin lattarit .
Hyvinä vastaajina tunnettuja asemia
on harvassa, mutta kaksi asemaa on viimeaikoina ollut ylitse muiden:
R La Hora on ilmoittanut vastaavansa kaikkiin oikeisiin raportteihin
ja uusi asema R Comas on jaksanut vastata lähes kaikille
raportoijille. Muita viimeaikoina vastanneita asemia ovat mm. R La
Oroya, R Luz y Sonido, R Norperuana ja R Madre de Dios . Monet
”yleisimmät” asemat ovat vuosien aikoina vastanneet kokeneille
kuuntelijoille joten ne loistavat poissaolollaan listoilta, koska
niitä ei ole enää niin paljon raportoitu. Mutta vain raportoimalla
lähes kaikki asemat vastaavat joskus !
10 kautta aikain eniten vastauksia
Suomeen lähettänyttä perulaista ovat:
R Atlantida, LV de la
Selva, R del Pacifico, R Madre de Dios, R Nacional del Peru, R
Melodia, R Tarma, R Ancash, R Quillabamba ja R Tropical.
Viimeisien parin vuoden vastauksia
ei ole laskettu mukaan, tietojen saanti vaikeuden takia.
KUUNTELUVINKIT
Edellisessä numeron tiedot
kuunteluajoista pitävät paikkansa myös tropiikkibandeilla. Helpoiten
pääsee perulaisten makuun 60 metrin asemista, joista parhaiten
kuulunee vaikkapa seuraavat: 4950 R Madre de Dios, 4905v R La Oroya,
4826v R Sicuani ja 4825v R LV de la Selva. 60 metrin ulkopuolelta
yleisimmät lienee: 3375,1 R San Antonio ja 3235v R Luz y Sonido.
Lopuksi mainitsen vielä erään klassikon joka on ”helppo” ja aina
yhtä mielenkiintoinen: 5025 R Quillabamba.
1.
LUOKKA
3234,9 RADIO
LUZ Y SONIDO, Huanùco.
OAW3A.1 kW. 10-15 & 21-0230, mutta ei
lähetä Sunnuntaisin. Ohjelmisto on
uskollista espanjaksi ja ketsuaksi. Asema on
äänessä säännöllisesti ja yksi
hyvistä perulaisista vastaajista nykyään.
3329,6v ONDAS
DEL HUALLAGA, Huànuco. OAX3Q.
5 kW. – 0330v. Säännöllisesti
äänessä.
3375,1
RADIO SAN ANTONIO, Callalli. OAW6B. 22-02.Kuuluu hyvin ja
säännöllisesti.
4386,6v IMPERIO
RADIO, Chiclayo. 0,5 kW. –05.
Suhteellisen usein äänessä.
4428v
RADIO BAMBAMARCA, Hualgayoc. 0.85 kW. 23-0430. Lähettelee
säännöllisesti,
ei kuitenkaan helppo nakki.
Slogani: Su frecuencia
lider.
4485,95v
RADIO FRECUENCIA VH, Celendin. 09v-0145v. 0.5 kW. Sloganeita: LV de
Celendin / Frecuencia
VH, la inigualable / RCV, Estacion de Amor.
4746,8v
RADIO HUANTA 2000, Huanta. OAZ5B. 0.3 kW. 10-13 & 22-01. Aseman
lähetystaajuus vaihtelee kovasti ja
lähetyskieli valikoimassa on myös ketsua. Kuuluu
paremmin kuin lähetysteho antaisi
ymmärtää.
4775v
RADIO TARMA. OAX4E. 0.5 kW. 10 (11 Su) - 14 & 20-04. Kova
kuuluja ja hyvä
vastaaja. Aseman taajuus vaihtelee,
mutta on äänessä säännöllisesti. Hyvä asema
aloittelijalle.
4790
RADIO ATLANTIDA, Iquitos. OAX8F. 3 kW. 09v-03. Kova kuuluja.
4824,4
LA VOZ DE LA SELVA, Iquitos. OAX8S. 10 kW. Ma-La 10-03 .
Aktiivisesti kova
kuuluja ja vastaaja.
4826,4
RADIO SICUANI. OAX7T. 1.5 kW. -23 espanjaa & 23-03v ketsua.
Lähes yhtä hyvä
kuuluja muttei vastaaja kun
edellinen ? Slogani: LV de Canchis.
4835,4 RADIO
MARANON, Jaen. 1 kW. Epäsäännöllisesti äänessä ?
4856v
RADIO LA HORA, Cusco.
OAX7J. 1 kW. Ma-La 17-01. Ohjelmistossa on myös ketsua. Aseman
taajuus vaihtelee. Kova aktiivisesti lähettävä asema ja hyvä
vastaaja.
4890,1
RADIO CHOTA. OAZ2B. 1 kW. 11-0230v. Kuuluu epäaktiivisesti
vaan ei vastaa kenellekään.
4890,1
RADIO MACEDONIA, Arequipa. Asema taisi tulla ja mennä ?
4904,8v
RADIO LA OROYA. OAZ4G. 0.7 kW. 10-05. Aktiivinen hyvä kuuluja.
Slogani: En los Andes del Peru, Radio La Oroya.
4939,7v RADIO
SAN ANTONIO, Villa Atalaya.
1 kW. 23-02v.
4950v
RADIO MADRE DE DIOS, Puerto Maldonado.
OBX7I. 5 kW. – 02. Kova ja
säännöllinen kuuluja jolla on
vieläpä hyvät vastaustavat. Taas aloittelijan namupala.
Slogani: RMD.
4955 RADIO
CULTURAL AMAUTA, Huanta. 5 kW.
Espanjaa ja ketsua –01v
aktiivisesti.
4965 RADIO
SANTA MONICA, Cusco. –03 .Aktiivinen kuuluja.
4975v RADIO
DEL PACIFICO, Lima. OCX4H. 5
kW. 23-14. Aktiivisesti äänessä kuuluen
hyvin espanjaksi ja ketsuksi,
valitettavasti ”mustunut” 90- luvulla.
4990,9v
RADIO ANCASH, Huaraz. OAZ3B.
5 kW. 24h/vrk. Ohjelmisto on
espanjaa ja
ketsua. Aktiivisesti äänessä ja
kuuluu hyvin.
4995,6 RADIO
ANDINA, Huancayo. OAZ4G. 2 kW. 10-03v.
Säännöllisesti äänessä kuuluen
hyvin, ohjelmistossa on espanjan
lisäksi huancaa, joka on ketsuan murre. ”Lopetti”
raportteihin vastaamisen 80-luvun
lopulla.
5014,4 RADIO
ALTURA, Cerro de Pasco. Espanjaa ja ketsua 05v asti aktiivisesti.
5019,9v RADIO
HORIZONTE, Chachapoyas. OBX9K.
5 kW. 11-0130v. Jatkaa sarjaa
aktiivinen lähettäjä ja kuuluu hyvin.
5025 RADIO
QUILLABAMBA. OAX7Q. 5 kW. 10v -03.
Ohjelmisto espanjaksi ja
ketsuaksi. Tämä asema tulee aina
mieleeni kuin puhutaan perulaisesta asemasta. Kun
aloitin DX kuuntelun aikoinaan tämä
asema oli yksi jonka halusin ehdottomasti
kuulla. Kuuluu hyvin joten kuuntele
sinäkin !
5030
RADIO LOS ANDES, Huamachuco. OAZ2A.
5 kW. 23-01 epäsäännölliseti.
5039,2
RADIO LIBERTAD, Junin. OCY4H. 1 kW. 19-02 (Su 01). Lähettää
säännöllisesti ja
kuuluu hyvin, muttei taatusti vastaa
helposti.
2.
LUOKKA
3172,7
RADIO MUNICIPAL, Cangallo. 23-04v . Aktiivi lähettäen tässä
epäsäännöllisesti.
3230,4v EL
SOL DE LOS ANDES, Juliaca. 1
kW. 22-02 Epäsäännöllisesti äänessä, lähettäen
espanjaa ,ketsua ja ayamaraa.
Vaikea.
3260v
LA VOZ DE OXAPAMPA. OAZ4I. Lienee inaktiivinen.
4463,7v
RADIO NOR ANDINA, Celedin. 1 kW. 1030-12 & 23-04v. Inaktiivinen
?. Slogani:
Radio Celedin.
4510,3 RADIO
PAUCARTAMBO. Pitäisi olla inaktiivinen
4515,8
RADIO AMISTAD, San Juan de Lurigancho. 23-0340. Epäsäännöllinen
lähettäjä ellei
jopa inkatiivinen.
4534,1
R HORIZONTE, Chiclayo. 0.5 kW. 08-14v & 23-04.
Säännöllisesti äänessä ? ja
keskivaikea.
4750,1v RADIO
SAN FRANCISCO SOLANO, Sondor. 2310-2355v. Epäsäännöllisesti
äänessä. ID: LV de la Parroquia San
Miguel de Sòndor y Sondorillo.
4840,1
RADIO ANDAHUAYLAS. OBX5E. 2 kW. 1030-03v. Epäsäännöllisesti
äänessä jollei ole inaktiivien, myös ketsua kuuluu asemalta.
Vastaileekin.
4881v RADIO
COMAS TV, Huaquillay. 5 kW. 10-05. Entinen kova kuuluja ja erittäin
hyvä vastaaja. Myös ketsua espanjan lisäksi.
4886,8
RADIO VILLA RICA, Huancavelica. OAX5X. 0.75 kW. 22-03v. Lähetti
tässä aktiivisesti ohjelmaa espanjaksi ja ketsuaksi. Idasi myös
nimillä R Virgen del Carmen ja RVC. Keskikastin asema.
4914,4v
RADIO CORA, Lima. 10 kW.
Oli yksin parhaista perulaisista kuulujista ja jopa vastaajista.
4935
RADIO TROPICAL, Tarapoto. OAX9E. 3 kW. Lienee muisto vain ?
4970v
RADIO IMAGEN, Tarapoto. OAX9M. 1 kW. Pitäisi olla inaktiivinen
?!
5005,6 RADIO
LTC, Juliaca. 1 kW. 00-02. Helpohko nappaus ?
5014,5 RADIO
JULIACA. –03 . Lienee vähintään epäsäännöllinen.
5015,1 ESTACION
TARAPOTO. 0.7 kW. Inaktiivinen !?
5055,2 RADIO
ONDA IMPERIAL, Cusco. Epäsäännöllisesti äänessä.
Siinä oli loput perulaiset asemat.
Toivottavasti ei ollut kovin paljon virheitä, sillä ristiriitaisia
tietoja oli käytettävissä yllin kyllin. |